Seitsemän miljardia psykoterapiaa

Perinteisessä freudilaisessa ajttelussa ulkopuolisuus liitetään ennen muuta oedipaaliseen solmuun. Lapsi ”kantanäyssään” kokee trauman kun hän ymmärtää että vanhemmilla on intiimisuhde johon nähden  hän on ulkopuolinen. Myöhemmin tämä ulkopuolisuuden tunne ajatellaan niin ahdistavaksi että se ajaa murrosikäisen eli siis  sukukypsän lapsen pois kotoa, siis pois rakkaustriangelista  vanhempiensa kanssa.

Mustasukkaisuus on eräs ihmisen voimakkaimpia  tunteita. Suuri osa henkirikoksista tehdään mustasukkaisuudesta.

Myöhemmin psykoanalyyttinen ajattelu on kehittänyt mm ”madonnakonstellaatio” käsitteen. Vuonna  2011 Mirja Malmberg on julkaissut  aiheesta kattavan väitöskirjan. Se kuvaa sitä ulkopuolisuuden tunnetta  jota vanhempi lapsi kokee vauvan syntyessä. Hän tuntee itsensä syrjäytetyksi ja näkee vauvan äidin rinnoilla ja äidin sylissä. Tuolloin lapsen kuvataan tuntevan voimakasta mustasukkaisuutta ja tuskallista ulkopuolisuuden tuinnetta .

Ihmisen on luonnollisesti vaikea hahmottaa tunteillaan luontoa eri tavalla kuin hän hahmottaa  suhdettaan toiseen ihmiseen. Näiden tunteiden perustana ovat  varhaiset tunteet  äidin ja lapsen  välillä. Ihmisellä on tietty ”tunnekoneisto” jonka avulla hän muodostaa suhdetta kaikkeen ympäröivään, niin elolliseen kuin elottomaankin. On sillä perusteella selvää että kun tarkastellaan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, ovat teoreettiset hahmotusmallit peräisin psykologiasta  joka on kehitretty ihmisen välisten suhteiden ymmärtämiseksi.

Psykologia tunnistaa ryhmäprosessit tai kollektiivisen tajunnan/alitajunnan. On hyvin kyseenalaista voidaanko ihmisen (lajina tai suurryhmänä)  ja luonnon välistä suhdetta tutkia yksilöpsykologisista lähtökohdista.

Ajoittain en ole voinut välttyä ajatukselta  psykoterapian massiivisen lisääntymisen syistä että lieneeekö taustalla  tiedostamaton muutospyrkimys jossa ideana on hoitaa maapallon seitsemän miljardia ihmistä psykoterapialla niin ”terveiksi” että he lopulta kykenisivät ”terveeseen” suhteeseen oman elinympärisönsä kanssa ja sitä kautta ympäristökatastrofimme olisi vältettävissä.

© Anja Salmi