Onko ihminen ulkopuolinen omaan elämäänsä?
Ulkopuolisuuden ja sisäpuolisuuden teema on ikiaikainen. Mieltääkö ihminen itsensä ulkopuoliseksi suhteessa luontoon? Millaisia inhimillisiä mielikuvia ja ominaisuuksia projisoimme luontoympäristöömme?
Aihetta on paljon käsitelty taiteessa. Nikolai Gogolin kirjassa Päällystakki kuvattu vaatekappale näyttäytyy ulkopuolisuuden ja sisäpuolisuuden rajapintana ja erottaa toisistaan nämä kaksi. Päällystakki suojaa ihmisen kylmältä ympärisöltä ja tarjoaa sisäpuolelleen lämmön, turvallisuuden ja selviytymisen elementtejä.
Amsterdamissa asuvan islantilaissyhtyisen taiteilija Hreinn Fridfinnssonin Ars Fennica 2000 näyttelyssä olleessa työssä oli valokuvasarja miehestä joka päätti rakentaa talon. Se sulki lopulta sisälleen koko maailman, kaiken muun paitsi itsensä. Olemme oppineet ajattelemaan että ihminen on ulkopuolinen kaikkeen muuhun paitsi omaan elämäänsä.
Yhtä ikiaikainen kuin ulkopuolisuuden teema ihmiselämässä on kysymys ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Urbaanissa ympäristössä voimme elää olematta minkäänlaisessa kosketuksessa ”luontoon”. Kun haluamme rentoutua tai vaihtelua ”lähdemme luontoon”. Meillä on helposti mielikuvia joissa luonto on kylmä, julma, raaka tai ankara. Silloin ihminen luo sisälleen turvallisuuden ja lämmön. On myös toisenlaisia mielikuvia vaikkapa luonnon rauhasta ja levottomasta ihmisestä.
Onko ihminen osa luontoa vai erillinen ja ulkopuolinen sen suhteen?
© Anja Salmi
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Sorry, kilahti. Olet specialiteettialueellani. Jouni J Säkijärvi vs. Vapaavuori. Evoluutio ?
70-80 luvun agraarijuuristen ihmisten "pakkosiirto" neukkulaatikoihin lienee aikamme rankin henkisen pahoinvoinnin syy. Teologien näkökulma lähtee oletuksesta ihmisen ylemmyydestä suhteessa eläinkuntaan. Biologien taas täysin vastakkaisesta edelliseen.
Kuten tietänet, tästä asiasta voidaan kirjoittaa loputtomasti.
Meillä on kuitenkin EU:n tasolla ainutlaaatuinen luontosuhde olemassa kansakuntana, kuten myös Venäläisillä. Siitä kielii mm. jopa suhteettoman suuret metsästyksen ja kalastuksen harrastajamäärät.
Esim. Venäjän talous ei hetkahda käytännössä mihinkään laajassa mielessä ja kansan syvien rivien keskuudessa vaikka taloudessa menisi kuinka huonosti tahansa. Syynä on erittäin vahva omavaraistalous ja sosiaalinen verkosto sekä luontosuhde.
Minulle itsestään selvään viimeiseen kysymykseen vastaan - on osa.
Tapa mainostaa saa uusia ulottuvuuksia.
Hyvä Kai Salminen
Kiitos kommentistasi tähän blogiin. Tässä nimenomaisessa kohdassa olen nostattanut kysymyksen ihmisen ulkopuolisuuden tunteesta siihen veteen nähden jota hän juo ja siihen ilmaan nähden jota häne hengittää. Kysymystä siitä onko ihminen luonnon ylä- vai alapuolella, vastuussa vai armoilla, käsittelen myöhemmässä kohdin tässä blogissa.
Anja Salmi
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 3 kommenttia